Vantaan kaupunginosayhdistykset Vankka ry
TOIMINTASUUNNITELMA 2023

1. Yleistä

Vankka ry perustettiin helmikuussa 2023 Marja-Verkko ry:n, Myyrmäen kaupunkikulttuuri ry:n ja Myyrmäki-Seura ry:n toimesta. Heti perustamisen jälkeen mukaan kutsuttiin kaikki muut Vantaalla toimivat asukasyhdistykset ja liikkeet, joista löydettiin tieto. Vankka ry:n järjestäytymiskokous pidetään huhtikuussa 2023. Kokouksessa täydennetään yhdistyksen hallitusta, hyväksytään lopulliset säännöt sekä päätetään yksityiskohtaisesti vuoden 2023 toiminnasta.

Kaupunginosayhdistyksillä on keskeinen rooli yhteisöllisyyden, viihtyisyyden, elinvoiman  ja sosiaalisen kestävyyden luomisessa kaupungin eri osissa.

Vankka tarjoaa jäsenyhdistyksille, kaupunginosayhdistyksen tai liikkeen perustamisesta kiinnostuneille sekä teemasta muuten kiinnostuneille asiantuntemusta, koulutusta ja tukea kansalaistoiminnan järjestämiseen, kunnalliseen vaikuttamiseen ja osallistumiseen. Yhdistys toimii aktiivisesti kaupunginosatoiminnan edunvalvojana toimintaresurssien, kuten rahoituksen ja tilojen sekä kuulemis- ja vaikuttamismahdollisuuksien osalta muun muassa ylläpitämällä jatkuvaa vuorovaikutusta kaupungin päättäjien ja virkamiesten kanssa. Tämän lisäksi yhdistys pyrkii aktiivisesti tiedottamaan asukastoiminnan kanavista kaupunkilaisille.

Yhdistyksen tehtävän menestyksellinen toteuttaminen on riippuvainen yhdistyksen käytettävissä olevista inhimillisistä resursseista, minkä vuoksi ensimmäisen toimintavuoden tärkeimmät tehtävät ovat toiminnanjohtajan palkkaaminen sekä luontevan mallin rakentaminen jäsenyhdistysten kanssa käytävälle vuorovaikutukselle.

2. Asukaslähtöisen kaupunginosatoiminnan merkitys

Kaupunginosatoiminnassa on kyse asukkaiden äänitorvena toimimisesta, asukkaiden toiveiden välittämisestä kaupungin suuntaan sekä asukkaiden yhteisistä toimintamahdollisuuksista oman asuinympäristönsä viihtyvyyden, elinvoiman, turvallisuuden ja vetovoiman lisäämiseksi.

Yksittäisten kaupunginosayhdistysten ja toimintaryhmien toimintaa kuvaa usein osallistuminen ja harrastaminen vapaaehtoistoimintaan pohjautuvassa organisaatiossa, jossa vastuutehtävät kiertävät aktiivisten jäsenten keskuudessa. Toiminnan luonne on tällä vuosikymmenellä kehittynyt yhä enemmän kevytaktivismin suuntaan, missä monivuotisten hallitusjäsenyyksien sijaan sitoudutaan yksittäisten hankkeiden toteutukseen. Kevytaktivismin rinnalla hankkeet ovat ammattimaistuneet, jolloin tuotanto- ja koordinointitehtävissä on käytettävä myös palkattua työvoimaa.

Julkisten tilojen elävöittäminen ja yhteisöllisyyden sekä ihmisten kohtaamisen lisääntyminen on jalkautunut myös Vantaalle. Uudeksi urbanismiksi nimetyssä suuntauksessa luodaan viihtyisiä kaupunkiympäristöjä erityisesti yhteisöllisyyden ja paikallisuuden korostamisen kautta. Tämä tarkoittaa muun muassa  katutaidetta, graffiteja sekä lukuisia erilaisia kaupunkitapahtumia. Elävän kaupunkikulttuurin hyödyt näkyvät

viihtyisän asuinympäristön rakentumisessa, asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien

kasvussa, asukkaiden aktiivisessa osallistumisessa, kaupunkilaisten kasvavassa

kanssakäymisessä sekä uusien kaupunkilaisia hyödyntävien palveluiden ja ratkaisujen

kehittämisessä.

Kaikki tämä vahvistaa asukkaiden identiteettiä ja arvostusta omaa asuinaluettaan

kohtaan, mikä vähentää ilkivaltaa, lisää asukkaiden turvallisuuden tunnetta sekä kasvattaa kaupunginosan vetovoimaa asuinalueena sekä yritysten sijoittautumispaikkana. Yksilön voimavarat saadaan parhaiten hyödynnettyä yhteistyön kautta sosiaalisena pääomana, joka on välittömästi yhteydessä terveyteen ja koettuun hyvinvointiin.

Asukkaiden toinen toisilleen yhdessä järjestämät tapahtumat ovat usein järjestelyjen osalta ja tyyliltään helpommin lähestyttäviä ja kevyemmin toteutettuja kuin vaikkapa kaupungin tai isojen festivaalitoimijoiden järjestämät tapahtumat. Yhteistyö asukkaiden, yrittäjien, yhdistysten, kaupunkiaktiivien sekä muiden aluetta käyttävien välillä johtaa voimavarojen tehokkaampaan käyttöön. Erilaiset kaupunginosatapahtumat ja koko kaupunkia sekä maata koskevat tapahtumat kuten Siivous- ja ravintolapäivä, ovat houkutelleet uusia kävijöitä kaupunkeihin ja aktivoineet kaupungeissa asuvia yhteiseen toimintaan.

Vantaalla on kiinnitetty strategiatasolla huomiota sekä kaupunginosien, ja erityisesti niiden keskustojen kukoistukseen, lähiöiden elävyyden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen että viime aikoina voimistuneen eriytymiskehityksen torjumiseen. Kaupunginosayhdistykset ja liikkeet edustavat laaja-alaisesti eri väestöryhmistä tulevia ja eri ikäisiä asukkaita. Asukastoimintaan osallistuvat niin omistusasunnoissa kuin vuokra-asunnoissakin asuvat.

On totta, että kaikista kaupunginosista ei vielä löydy aktiivisia asukasliikkeitä, mutta tuskin mikään muukaan yksittäinen malli tai kaupungin kumppani tavoittaa kaikkia alueita tai asukkaita. Vankka ry:n kautta asukastoimintaa on kuitenkin tarkoitus sekä levittää ns. valkoisille alueille että aktivoida hiipumaan päässeitä toimijoita.

Vankka muodostaakin kaupungille käyttökelpoisen kumppanin Sosiaalisesti kestävä Vantaa -ohjelman toteutukseen.

3. Koulutus ja kaupunginosatoiminnan tuki

Paikallisille asukastoimijoille suunnattava koulutus ja neuvonta on Vankka ry:n toiminnan keskiössä, kun pyritään vahvistamaan asukastoiminnan edellytyksiä eri puolilla Vantaata. Oman koulutustoiminnan rinnalla yhdistys tiedottaa jäsenistölle myös muualta saatavissa olevasta koulutuksesta ja toiminnan kehittämistä tukevasta materiaalista.

Tulevat toimijoille suunnatun koulutustoiminnan teemat ovat:

• asukastoiminnan organisointi ja kehittäminen sekä asukastoiminnan rooli osallisuusprosessissa
• Yleisötapahtumien järjestäminen ja tarvittaviin lupiin liittyvä koulutus
• Viestintäkoulutus sisältäen sosiaaliseen mediaan liittyvän koulutuksen
• Vaikuttajakoulutus sisältäen erityisesti sen, miten kaupungin toimintaan on mahdollista vaikuttaa
• Keskustelujen ja työskentelyn fasilitointi
• Rahoituksen hankkimiseen liittyvä koulutus
  

Jäsenistölle suunnatun koulutuksen rinnalla pohditaan vuorovuosina eri puolilla kaupunkia järjestettävää avointa “Minustako asukasaktiivi” -koulutusta, joka toimisi samalla paikallisten asukasliikkeiden jäsenrekrytointikanavana sekä edistäisi uusien asukasyhdistysten ja liikkeiden syntymistä.

Temaattisten koulutustilaisuuksien lisäksi kaupunginosayhdistysten ja muiden kaupunginosatoimijoiden keskeisten toimihenkilöiden kanssa järjestetään kaksi kertaa vuodessa kevät- ja syyskaudella työpajamuotoinen tapaaminen, joka tarjoaa foorumin myös toimijoiden keskinäisille vertaiskeskusteluille.

Asukastoimintaa tukevat palvelut keskitetään kahteen pisteeseen: Kansalaistoiminnan keskus Leinikkiin Hiekkaharjussa sekä Myyräncoloon Myyrmäessä. Myyräncolossa toimii myös kaupungin ja Myyrmäki-liikkeen yhteinen tapahtumakaluston lainaamo, joka palvelee myös kaupunginosatoimijoita.

4. Viestintä

Yhdistyksen viestintä voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen; kaupunginosayhdistysten suuntaan tapahtuvaan vuorovaikutukseen, asukkaille suunnattuun kaupunginosatoiminnan mahdollisuuksista kertovaan tiedottamiseen ja kaupungin päättäjille sekä hallinnolle kohdistuvaan viestintään.

Jäsenyhdistykset ja paikalliset toimijat pidetään ajan tasalla säännöllisesti 6–8 kertaa vuodessa lähetettävillä sähköisillä jäsenkirjeillä. Jäsenyhdistysten toimihenkilöt kerätään lisäksi yhteiseen WhatsApp- tai Slack -ryhmään.

Kaupunginosatoiminnan mahdollisuuksista kerrotaan asukkaille yhdistyksen verkkosivujen sekä sosiaalisen median kanavien välityksellä.

Lisäksi hyödynnetään kannanottoja, yleisönosastokirjoituksia sekä lehdistötiedotteita.

5. Vaikuttaminen ja verkostoituminen 

Vaikuttamistoiminnan keskeinen kohde on Vantaan kaupunki. Yhdistys pyrkii edistämään kaupunginosatoiminnan arvostusta, toimintamahdollisuuksia ja resursseja, kuten kaupunginosatoimijoille myönnettäviä avustuksia ja toimitilojen lisäämistä. Lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota kaupunginosatoimijoiden mahdollisuuksiin vaikuttaa kaupungin toimintaan ja tulla kuulluiksi omaa toimialuettaan koskevissa kysymyksissä.

Keskeisiä yhteistyökumppaneita kaupungin puolella ovat kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimiala sekä kaupunkiympäristön toimiala.

6. Keskitetyt palvelut, yhteistyö ja talous

Vankka ry:n toimintaa johtaa hallitus, joka edustaa mahdollisimman tasapuolisesti Vantaan eri alueilla toimivia ja eri tyyppisiä kaupunginosayhdistyksiä ja liikkeitä. Vaikka lainsäädäntö mahdollistaa jäseneksi liittymisen vain rekisteröidyille yhdistyksille, pyrimme pitämään myös rekisteröitymättömät liikkeet mukana toiminnassa sekä edustettuina yhdistyksen hallinnossa.

Hallitus voi perustaa tarpeen mukaan työryhmiä yksittäisten teemojen ympärille.

Jotta toiminnasta tulee riittävän ammattimaista ja vaikuttavaa, yhdistykselle pyritään palkkaamaan heti alusta lähtien mahdollisuuksien mukaan kokopäivätoiminen toiminnanjohtaja, jonka tehtäviin kuuluu jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen.

Yhdistys pyrkii luomaan kiinteät yhteydet naapurikaupunkien Helsingin ja Espoon vastaaviin yhdistyksiin. Ensimmäisen toimintavuoden aikana ratkaistaan, hakeutuuko yhdistys valtakunnallisten keskusjärjestöjen, kuten Kotiseutuliiton ja Suomen Kylät ry:n jäseneksi.

Yhdistyksen talous muodostuu kaupungilta haettavasta avustuksesta, muista avustuksista, jäsenmaksuista sekä yhteistyökumppaneilta saatavista tuloista.